sunnuntai 31. tammikuuta 2016

And the winner is...

Tänään aamusti meillä arvottiin. Blogin herra oli valitettavasti arvontahetkellä  ansaituilla aamupäiväunilla saunan lauteiden alla eikä niitä tietenkään sopinut häiritä  muuta kuin pimeän kuvan ottamisella...



Arvonnassa meillä luotettiin perinteisiin numerolappuihin eikä tutustuttu mihinkään suurempaa it-osaamista vaativaan.


Arvontalipukkeet laitettiin keväisen keltaiseen astiaan ja onnettarena toimi nuorempi isosisko. Arvonnan avustajana toimi iskä.


Voittajaksi nostettiin arpa numero 20.


Vaikka herra olikin  siellä unosilla, oli hän onneksi jättänyt keittiön pöytäliinalle muistoksi yhden (ainakin) sinisen karvan, joten kyllä hän siis hengessä mukana oli :).

Arpa 20 kuului Marialle, ihanien Pesukarhukissojen Paavon ja Jacksonin omistajalle. Onnittelut!

Laitatko Maria tietosi s-postiin jarranoutsa(at)gmail.com, niin saadaan palkinnot oikeaan osoitteeseen.





keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kaksi Alexia

Mamma teki jotain tietsikkahommia viime viikolla. Koska hän ei olisi niistä selvinnyt, tarvittiin tietysti mun apua. Hieman mua kyllä ihmetytti. mikä kolli sieltä ruudulta mua tuijotti. Koitin sitä hieman tassullakin, mutta mamma väitti, että olen hupsu. Se kollihan olin minä. Mamma oli laittanut näytön taustakuvaksi sen mun kuvan, jossa olin iskän sylissä.



Kukahan toi jäbä on?
Aika komealta näyttää ...

maanantai 25. tammikuuta 2016

Häirintää

Olin ihan rauhassa nokosilla eilen illalla yhdessä vakipaikassani saunan lauteiden alla. Yhtäkkiä huomasin, kuinka korini lähti lentoon ja päätyi  olohuoneen sohvalle. Iskä höpisi jotain, että pitäisi päästä lämmittämään saunaa... Olin vähän ihmeissäni ja myös näreissäni, että kuinka kehtaavat häiritä toisten unia tuolla tavalla.




Taas oli  mamma kiireinen viikonloppuna eikä muka  ehtinyt päivittää mun blogia eilen. Höpötti vaan jostain vanhojentanssien tanssiaispuvusta. Kuulemma tekee isosiskolle sellaista. Lupasi laittaa tänne sitten kuvan, kun on valmista.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Meillä arvotaan

Mamma lupasi, että järjestetään heti alkuvuodesta pieni arvonta, kunhan palkinnot ovat saapuneet ja valmistuneet.

Kissalle on arvontapalkintona luvassa samanlainen lelu, joka me lähetettiin meidän Salaiselle Joulukissalle Pepille. Peppi on tykästynyt oikeinkin paljon leluunsa :)


Voittajakissan henkilökunnalle on puolestaan varattu palkinnoksi Revontuli-huivi, joka on oheisessa kuvassa pingotuksessa ja jonka mamma on itse kutonut.


Arvonta suoritetaan 31.1.2016 klo 11.00. Arpoja saa seuraavasti: 1. arpa kommentti tähän kirjoitukseen, 2. arpa lukijalle ja 3. arpa mainostajalle. Ilmoitathan kommentissasi, kuinka monella arvalla olet mukana.

Jätäthän kommenttiisi s-postiosoitteesi, niin voimme ottaa yhteyttä, jos voitto osuu kohdallesi.

Onnea arvontaan!

T. Alex & henkilökunta

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Tirppa-TV

Ekaks mun täytyy pahoitella, kun mammalla on kestänyt kommenteihin vastaaminen. Viikko on ollut vilkas ja tänään aamullakin mamma lähti aikaisin katsomaan muodostelmaluistelukisoja. Muistan hyvin sen ajan, jolloin molemmat siskot luistelivat ja viikonloput olivat yhtä Actionia ja Motionia.

Meilla oli iskän kanssa eilen sellainen miesten hetki. Tykkään niin paljon, kun iskä koettaa istuttaa minulle partaa.


Sitten me katseltiin iskän kanssa tirppa-TV:tä.

Mamma tuli kuitenkin häiritsemään meitä kameran kanssa. Eikö se ymmärrä, ettei me kaivattu naisia juuri sillä hetkellä?


Toisaalta tirppa-TV:n lähetyksessä oli kuitenkin silloin häiriö kansainvälisessä kuvayhteydessä eikä yhtään tirppaa ollut paikalla, joten ei se mamma loppujen lopuksi kovin paljon meitä häirinnyt.




keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Kadonneen vesipisaran metsästys

Ei, en ole vielä saanut matolääkettä, vaikka niskatukkani onkin märkä.

Viime päivinä on meillä ollut tosi kylmää ja henkilökunta on halunnut varmistaa, että putket eivät jäätyisi. Tämän vuoksi suihkun hana on tipotellut vettä, jota olen sitten parhaani mukaan koittanut metsästää. Kyllähän niitä pisaroita metsästäisi,jos tassut ja karvat eivät kastuisi...


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Riippukeinu

Mamma ja iskä saivat joulupukilta uudet pussilakanat, jotka otettiin käyttöön heti joulun jälkeen. Vanhat pestiin ja viikattiin sellaisella vanhanaikaisella tavalla. Oli tosi kivaa, sillä sain samalla oman riippukeinun. Siinä pyörin ja hyörin sen verran paljon, että henkilökunta siirsi minut pois keinusta, sillä iskä pelkäsi, että saattaisin hypätä kuuseen. Normaalisti en sitä tietenkään tekisi, mutta riippukeinu sai pääni aivan sekaisin.





Joulu meni jo ja kuusikin on viety pois, mutta yhden joulukuvan haluan vielä laittaa. Onkohan tämä se Salainen Joulukissa, josta on paljon höpisty?


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Pakkasta ja hokia

Viime päivinä on meilläkin ollut kunnon pakkaset. Ulkona olen käynyt mökissäni, joka on extravuorattu. Mamma on ajastanut johonkin kelloon ulkoiluaikani, joten kun se on pirahtanut, niin minut on nostettu sisälle lämmittelemään. Yksi parhaimmista paikoista lämmittelyyn on mökin kattoterassilla takan edessä. Eilen tosin mamma tuli kotiin aikaisemmin ja herätti minut siitä kesken nautinnollisimpien unien. Jatkoin lepäilyäni kattoterassilla vielä heräämisen jälkeen ja iskä väitti, ettei yksikään kissa voi olla tuollaisessa asennossa.




Hyvinhän kissa tässä asennossa voi olla!

Viime päivät ovat olleet minulle raskaita, sillä en voi sietää hokia. Henkilökunnalla on paha tapa innostua peleistä ja sitä mekkalaa ei kuuntele kukaan. Muistelen edelleen kauhulla kevättä 2013. Se oli kärsimysten kevät mulle.

Joulun aikaan huomasin kyllä, että taas on jotkut isommat kisat menossa, mutta viime lauantaina minut yllätettiin pahemman kerran. Ajattelin ensin, että nyt on rauhallinen päivä, kun porukat lähtivät kyläilemään. Tuskin olin ehtinyt nukahtamaan (taisivat olla matkassa 3,5 h), kun he tulivat jo takaisin ja olivat kovin tohkeissaan jostain pelistä. Sitten alkoivat puuhata iltapalaa. Silloin aloin aavistella, että joku saattaisi tulla meille katsomaan peliä. Tai oikeastaan arvasin, että Dogpiipolit olisivat tulossa. Voi sitä desibelien määrää, kun Suomi sitten voitti. Huokasin syvään maanantaina voitetun Ruotsi-pelin jälkeen, kun kuulin että porukat menisivät puolestaan Dogpiipoleille katsomaan loppuottelua. Voi Milla-parkaa! Siellä oli varmasti suoraa huutoa, kun maailmanmestaruus ratkesi Suomelle.

Ei vois sitten vähempää kiinnostaa jääkiekko!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Puolikas vuotta 2015

Nopeasti on aika kulunut blogin pystytyksestä. Nyt on takana 57 postausta, joista ylivoimaisesti luetuin on ollut Salainen joulukissa. Sivukatseluja on ollut ihan mukavasti, vaikka joskus on saattanut iskeä joku robottikin. Blogin nimi taitaa siihen houkutella...

Heinäkuussa aloitimme, kun mamma siellä ruohutupsun juurella oli saanut mahtavan idean. Heureka!  Se on "Vihreän mökin valtias". Oliskohan ollut tämä ruohotupsu?



Heinäkuussa tutustuttiin  mun mökkiin,


 mummulaan



 ja mamman Gatsby -kakkuun.


Elokuussa ulkoiltiin,


viestiteltiin,


ja söpöiltiin ulkoilun jälkeen.


Kärsinyt raapimapuukin esiteltiin.


Syyskuussa oltiin sirkuksessa


ja herrrrkuteltiin katkaravuilla.


Lokakuussa aloitettiin vihdoinkin lämmityskausi,


käytiin jumpassa ja


vietettiin Halloweenia.


Marraskuussa esitettiin meidän blogin tarina, käytiin luvattomissa paikoissa


ja esiteltiin erilaisia juomatapoja.


Joulukuussa saatiin paketti Salaiselta Joulukissalta,


tutustuttiin nuoreen Alexiin,


esiteltiin taas juomatapoja


ja julistettiin Suomeen joulurauha.


Lisäksi Mamma testasi Salaiselta Joulukissalta saadun lumiukkovuoan.



Tässä oli kooste, mitä meillä tapahtui puolen vuoden aikana. Nyt jännätään, mitä vuonna 2016 tapahtuu. Mamma on luvannut ainakin  järjestää arvonnan, kunhan toinen palkinto valmistuu puikoilta ja toinen saapuu kaukomailta. Mamma on tilannut kissapalkinnoksi samanlaisen lelun kuin me lähetettiin meidän Salaiselle Joulukissalle Pepille Joulu Mimmin luona -blogista. Peppi kuuluu tykästyneen leluunsa :)